Kotiseutukierros

Kotiseutukierrosta

Pidettiin miehen loma-aikaan puolikas lomapäivä remontista ja lähdettiin Kinuskillaan syömään. Kellokosken Ruukissa sijaitseva kahvila tuo kansainvälisen ja raikkaan tuulahduksen minusta muuten aika tylsään ravintola- ja kahvilatarjontaan tällä alueella. Tai ehkä en vain ole tutustunut siihen riittävästi? Joka tapauksessa nautin sekä atmosfääristä, sisustuksesta että ruuasta.

Miehen valitsema hampurilaisannos oli niin suuri, että hän ei hyvästä tahdosta huolimatta pystynyt syömään kaikkea. Minä sain kyllä pisteltyä oman toastini aika surutta alas.

Ruokailun jälkeen käpyttelimme Ruosteiseen Kuuhun katselemaan taas käsityöläisten tuotteita ja jututtamaan tällä kertaa toista puodin pitäjää. Hiplasimme huovutettuja hattuja ja mieheni ihastui yhteen niistä vallan... Siinä oli mateennahkainen nauha, samaa materiaalia kuin hänen aiemmin hankkimansa lompakko Pytingin puodista Järvenpään Vanhankylänniemestä. 

Lähdimme muutaman päivän päästä uudelleen Kinuskillaan syömään ja kiertämään Ruukkia, koska meiltä edelleen puuttuu keittiö. Ruoka oli jälleen hyvää, tosin koska taas otin toastin (erilaisen kuin eka kerralla), niin olisin ehkä kaivannut sen salaattiseuralaiseksikin vähän erilaisen version. Ja koska oli lauantai, olisin kyllä mielelläni juonut lasin punaviiniä palan painikkeeksi... Olisipa samanlainen iltaravintola olemassa, kuin tämä Kinuskilla!

Tapasimme matkalla vakioasukkaita...
(Joista kaikki eivät ilahtuneet vierailusta)

Ihastelimme maisemia...

Ja haimme Ruosteisesta Kuusta miehelle sen hatun.

Meidän oli tarkoitus myös käydä ravintola Patovahdissa mutka, mutta siellä sattui olemaan yksityistilaisuus.
Siinä samalla ihmettelimme Patovahdin viereistä ikkunaa, joka on mielestäni ollut saman näköinen jo ainakin kymmenen vuotta. Kärpäsen kakkaa täynnä ja epäsiistit ilmoitukset. Jos joku laittaisi tämän kuntoon, niin vaikuttaisi aika paljon yleisilmeeseen. En ymmärrä, mikä tämän ikkunan tarkoitus on ja kenen vastuulla?

Pieni pysähdys mutta iso ilonaihe!

Hyvinkäällä käydessäni päätin yhtäkkiä pistäytyä Puutarhahaltijoiden myymälässä, kun osui kyltti silmiini. Ja kyllä kannatti! Remonttistressin ja -kiireen kanssa painiskellessa väsyneenä ei todellakaan tajua, miten paljon vaikuttaa hetken irtiotto suoraviivaisesta toiminnasta ja menemisestä. Onnistuin rauhoittumaan ja ihailemaan kaikenlaisia kasveja, joista osa oli minullekin uusia tuttavuuksia. 

Ei nyt varsinaisesti uusi tuttavuus, mutta en ole nähnyt tässä muodossa aiemmin: Corylus avellana, 'Purple Umbrella'?, Riippapunapähkinäpensas käsittääkseni...

Oli todella mukava jutella asiantuntevan ja lämpimän ihmisen kanssa näistä ihanuuksista. Hän on Sirpa Lepistö, joka sisarensa Sirkku Syrjälän kanssa perusti oman myymälän pari vuotta sitten. Kokemusta alalta heillä on jo pitkältä ajalta sitä ennenkin.

Täällä olisi saanut vierähtämään koko päivän. Selkeästi oli tarve tällaiselle, koska ei ole muka ollut aikaa pysähtyä mihinkään koko kesänä näitten remontti- ja yrityshässäköiden takia. 

Kaksi suosikkia: Lankaköynnös ja Corokia

Sattui aivan mahtava ilma vielä tälle päivälle, harvinaista kyllä. Ja sattui tietenkin myös kamera olemaan poissa matkasta, joten jouduin ottamaan kuvat kännykällä. 

Sisällä myymälässä on myös paljon sisustustavaraa.

Oma suosikki sisältä tietenkin, rytötuoli!

Oli ihana hetki nuuhkia ilmaa ja vihreyttä ja ihastella muotoja ja uusia kasveja ja hengähtää mitä parhaimmassa ympäristössä!

Minun matkaani lähti Corokia ja huntukorpipaatsama.